Kommentti: Rokki(k)ukosta tuli Argentiinan presidentti

Argentiinan uudeksi presidentiksi valittiin viime sunnuntaina presidentinvaalien toisella kierroksella tuntemattomuudesta kuuluisuuteen ponnahtanut libertaaripuolueen ehdokas, kansanedustaja Javier Gerardo Milei.¹ Hän sai huimat 55,69 % annetuista äänistä ja Milein vastaehdokas, keskustavasemmistolainen peronisti ja entinen valtiovarainministeri Sergio Massa tunnusti tappionsa nopeasti. Vaalitulos on kirkas merkki siitä, että argentiinalaiset janoavat muutosta.

Milei lupasi radikaalin muutoksen, Massa jatkuvuutta.

Milei voitti, Massa hävisi.

Sen pituinen se.

Vai oliko sittenkään?

Milei, joka tunnetaan nahkatakista, omintakeisesta hiustyylistään, moottorisahan heiluttelusta ja länsimaissa yleisestä valtavirrasta poliittis-kulttuurisista näkemyksistään, on poikkeus maata pitkään hallinneiden peronistien jatkumossa. Hän ei edusta maan valtaeliittiä, eikä hänellä ole kovin pitkää kokemusta johtotehtävistä tai politiikasta.

Miehen, joka näyttää supersankari Wolverinelta, kertoo olevansa “tantraseksiguru”, saanut lempinimen “el Peluca” (= Peruukki) ja nimennyt “neuvoantajakoiransa” Murray N. Rothbardin, Milton Friedmanin, Robert Lucasin ja Conan barbaarin mukaan, voitto oli shokki peronisteille, kirchneristeille² ja muille Argentiinan valtaapitäville. He pitivät voittoaan varmana, kuten ilmeisesti myös länsimainen media. “Ilmaston­muutoksen kiistävä ääri­oikeisto­ehdokas voitti esivaalit”, Helsingin Sanomat otsikoi 14. elokuuta Milein voitettua esivaalit. “Oikeisto­räyhääjästä Argentiinan uusi presidentti – kyky johtaa maata herättää epäilyksiä: ‘Ei työryhmää tai suunnitelmaa'”, otsikoi Ilta-Sanomat 20. marraskuuta. Ulkomailla oltiin samoilla linjoilla: “Voitto äärioikeistolle” ja “Synkkä päivä demokratialle“.³

Argentiinalaisille, jotka ovat kärsineet talous- ja rahaongelmista vuosikymmenten ajan, täydellinen suunnanmuutos oli vähemmän huono vaihtoehto kuin jatkaa aiempaan köyhyyteen ja kurjuuteen johtaneella tiellä.⁴ Toivon, että Milei onnistuu muuttamaan Argentiinan suunnan. Suunnanmuutos tulee olemaan taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyvin kivulias.

Argentiina on kärsinyt vuosikymmeniä peronistieliitin harjoittamasta kuppauksesta, huonosta taloudenpidosta, köyhyydestä ja hurjasta rikollisuudesta. Milei esitteli aiemmin elokuussa yksityiskohtaisen ja käytännönläheisen suunnitelman Argentiinan tervehdyttämiseksi.⁵ Milei on suhtautunut sekä kirjoituksissaan että puheissaan hyvin kriittisesti muun muassa valtiovallan kasvuun, keskuspankkitoimintaan ja ilmaissut suhtautuvansa myötämielisesti muun muassa Argentiinan keskuspankin lakkauttamiseen ja bitcoinin kaltaisten (yksityisten) rahajärjestelmien laajempaan käyttöön. Rahapolitiikassa hän on kertonut olevansa valmis de jure dollarisoimaan Argentiinan maan talouskurimuksen taltuttamiseksi eli käytännössä luopumaan maan rahapoliittisesta suvereniteetista ja tällä tavoin voitaisiin myös poliitikkojen aiempaa viehtymystä velkaantua maan valuutassa (pesossa).⁶ Käytännössä, kuten Steve Hanke on hiljattain huomauttanut, Argentiina on jo de facto dollarisoitunut.⁷

Ei siis ole täysin poissuljettua, että viime sunnuntaina nähty bitcoinin hintaralli liittyi ainakin osittain Mileille jo ennalta povatun vaalivoiton vahvistumiseen (ks. Kuvio 1). Kyse ei kuitenkaan ollut mistään varsinaisesta Milei-vaikutuksesta, koska momentum olisi tällöin todennäköisesti ollut huomattavasti nähtyä voimakkaampi ja johdannaisvetoisempi (hintapomppu näkyi nyt spot-markkinassa). Maassa, jossa “[kuluttajahintojen] vuosi-inflaatio on tällä hetkellä 143 prosenttia, ja sen odotetaan nousevan noin 180:aan vuoden lopussa”⁸ ja valuutta on heikentynyt dollariin nähden lähes 12 prosenttia, ei ole enää kovin monia mukavia vaihtoehtoja jäljellä. Argentiinan talous on hyvin heikossa hapessa, reaalipalkat matalat, työttömyys piinaavaa ja maan bruttokansantuote jatkanee supistumistaan myös vuoden viimeisellä neljänneksellä.⁹

Inflationismi, johon tavallisten argentiinalaisten on ollut pakko vuosien varrella sopeutua, oli poliittinen valinta, ei “taloudellisten olosuhteiden” pakottama olotila. Rahainflaatio ei kuitenkaan voi jatkua loputtomiin, vaan lopulta se päättyy – ja historiallisesti se on päättynyt valitettavan harvoin vähäisin naarmuin.¹⁰

Milei ei ole ollut erityisen äänekäs bitcoinin puolestapuhuja, mutta vastannut siitä kysyttäessä. Lienee myös hyvin todennäköistä, että hänen näkemyksensä bitcoinin (ja muiden kuin fiat-rahajärjestelmien) eduista ja haasteista ovat sekä teoreettisia että pragmaattisia.

Milei halusi jo nuorena opiskella taloustiedettä, jonka jälkeen hän työskenteli vuosien ajan tutkijana ja yliopistoprofessorina ennen politiikkaan siirtymistään. Hän on julkaissut laajasti espanjankielisiä muistioita ja tutkimuksia, jonka lisäksi hän on tehnyt runsaasti teollisuus- ja sääntelytaloustieteellisiä selvityksiä. Pintapuolisen läpileikkauksen Milein nykyisestä taloudellisesta ja poliittisesta ajattelustaan saa lukemalla yhden hänen harvoista englanninkielisistä kirjoituksistaan. Se julkaistiin espanjalaisen Jesús Huerta de Soton juhlajulkaisussa; ja ne teistä, jotka ovat joskus törmänneet Huerta de Soton kirjoituksiin, tiedätte, että hän ei ole vasemmistolainen.¹¹ Milei uskoo globaalin kapitalismin edistävän ihmiskunnan kukoistusta, mutta kutsui vaalikampanjan aikana Argentiinan kauppakumppaneita vähemmän mairittelevilla nimillä.

Milein taloudellisesta ajattelusta löytyy lukuisia viitteitä itävaltalaisesta taloustieteestä¹² ja poliittisesti hän on määritellyt itsensä normatiivisesti anarkokapitalistiksi.¹³ Hän kirjoitti nuoruudessaan ensimmäisen akateemisen tutkielmansa hyperinflaatiosta ja markkinavääristymistä. Se on johonkin kadonnut, mutta kuvastaa sitä, että Milei on ollut kiinnostunut rahajärjestelmistä ja -instituutioista kauan ennen politiikkaan hyppäämistään.¹⁴ Milein poliittinen ja taloudellinen ajattelu vaikuttaa olevan poliittisen filosofian fuusio, joka tunnetaan paremmin paleolibertarismina tai austrolibertarismina. ¹⁵ Milei on oikeistopopulisti, koska hän on puhunut muun muassa julkisen sektorin “moottorisahaleikkauksia”, tuntuvia veronalennuksia, maan keskuspankin alasajoa, perinteisistä (katolisista) perhearvoista ja vastustaa internationalismia.¹⁶ En tunne kovin tarkoin Argentiinan poliittista historiaa, mutta uutisjutuista minulle on piirtynyt kuva siitä, että Milei onnistui yhdistämään Argentiinan hajanaiset vapausajattelijat ja kulttuurin keskitien kulkijat taakseen. Tässä mielessä bitcoinerit, joita löytyy eri puolilta poliittista kenttää, olivat Mileille myötämielisempiä kuin tämän vastaehdokkaalle.

Argentiina on sijoittunut useita vuosia bitcoinin ja kryptovarojen käyttöä koskevissa tutkimuksissa varsin korkealle sijalle. Tämä näkyy muun muassa Blockin hiljattain julkaisemasta tutkimuksesta ja Chainalysiksen laajemmista vuotuisista selvityksistä. Maissa, joissa rahapoliittiset olot ovat ennakoimattomat, institutionaaliset järjestelyt epäluotettavia ja/tai hallinto heikosti järjestetty, erilaiset dollarimääräiset säästöt ja sijoitukset ja kulta ja muu “kätevä” reaaliomaisuus ovat hyvin haluttuja.¹⁷ Tällaisissa tilanteissa muun muassa bitcoin ja dollarimääräiset vakaavaluutat voivat myös tarjota suojautumiskeinoja paikallisen valuutan ostovoiman laskua vastaan.

Argentiinassa ei ole virallisten määritelmien mukaan hyperinflaatiota, mutta käytännössä argentiinalaiset ovat kärsineet peson ostovoiman laskusta vuosien kuluessa niin paljon, että nykyisin toistuvat hinnankorotukset ovat jo täysin arkipäiväinen ilmiö. Maan kuluttajahintainflaatio on ollut Kansainvälisen valuuttarahaston keräämien tietojen mukaan yksi kuluneen vuoden korkeimmista. Milein talouspolitiikan, joka koostuu meidän suomalaisten korviin äärimmäisen kovista toimista, tavoitteena on vakauttaa maan tilanne ja nostaa Argentiina taas jaloilleen. Milein talouspoliittinen ohjelma ei ole helppo, koska syvästi ulkomaille velkaantuneen, pitkäaikaisesta inflaatiosta ja heikosta valuutasta kärsineen maan kurssin korjaaminen ei tapahdu hetkessä.

Ylen toimittaja Viivi Berghem kuvasi Argentiinan taloudellisia oloja 15. lokakuuta ilmestyneessä jutussa seuraavasti:

Argentiina on kompuroinut talouskriisistä toiseen jo vuosikymmeniä. Kovimman hinnan romahduksista ovat aina maksaneet kaikkein köyhimmät argentiinalaiset, kuten Milagros ja hänen lapsensa. – – Helmikuussa 2023 inflaatio nousi yli sataan prosenttiin. Kyseessä olivat korkeimmat lukemat 32 vuoteen. Viimeksi vuonna 1991 inflaatio kiihtyi 171 prosenttiin. Argentiinan inflaation eli järkyttävän hintojen nousun taustalla on maan julkinen velka ja budjetin rakenteellinen alijäämä. – – Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu vaikuttaa eniten köyhiin. Argentiinassa peräti 40 prosenttia ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella. Vuodessa kuluttajahinnat ovat yli kaksinkertaistuneet. Useat peruselintarvikkeet ovat tavallisten ihmisten ulottumattomissa.

Se, miten bitcoin sopii monimutkaiseen kansalliseen yhtälöön, jossa maa luovii ei bitcoiniin kovin myönteisesti suhtautuvan Kansainvälisen valuuttarahaston ehdollisten lainaohjelmien ja muiden suurvelkojien paineessa, jää lopulta nähtäväksi. Argentiina on puun ja kuoren välissä, koska sen liikkumatila on hyvin rajallinen; ja Kansainvälinen valuuttarahasto tietysti vaatii rakennesopeutusohjelmiensa toteuttamiseksi tiukkaa talouskuria. Lähtökohtaisesti maat eivät halua luopua rahapoliittisesta suvereniteetistaan, olipa kyse sitten vallan luovuttamisesta Yhdysvaltain keskuspankille (tai Bitcoin-protokollalle), mutta Milein vaikuttaa kuitenkin suhtautuvan – ainakin asiasta häneltä suoraan kysyttäessä – myönteisesti bitcoiniin turvallisena ja kestävänä arvonsiirtoverkkona ja kehittyvänä arvon säilyttäjänä, jonka toimintaan eivät hänen kammoksumansa keskuspankit voi puuttua.

Milein valinta Argentiinan presidentiksi oli monille yllätys, koska käytännössä maan poliittinen eliitti on asemansa tiukasti sementoineita peronisteja. Mileillä on edessään valtava urakka maan tervehdyttämiseksi, mutta ei ole varmaa, onnistuuko hän kääntämään maan kurssia parempaan suuntaan. Bitcoiniin myönteisesti suhtautuvan presidentin valinta Etelä-Amerikassa ei sinänsä ole yllätys, kun ottaa huomioon sen, että El Salvador oli ensimmäinen bitcoinin maksuvälineenä virallistanut maailman maa.

Milei tuskin virallistaa bitcoinin asemaa Argentiinassa El Salvadorin tavoin, enkä rehellisesti sanottuna usko, että Milei tulee bitcoinista kovin paljon oma-aloitteisesti puhumaan. Julkinen pidättyväisyys saattaa kuitenkin olla myönteistä bitcoinin ja kryptovarojen käytön kannalta Argentiinassa erityisesti ja Etelä-Amerikassa laajemmin, koska Mileillä ei ole mitään ilmeistä syytä ryhtyä taistelemaan bitcoinia ja kryptomarkkinoita vastaan. Kieltojen ja pääomarajoitteiden teho Bitcoin-verkon kaltaisia avoimia arvonsiirtojärjestelmiä vastaan on tiedetty heikoksi jo kauan ennen Argentiinan asettamia uusia rajoituksia. On myös syytä muistaa, että mitä tiukemmin esimerkiksi bitcoinin ja vakaavaluuttojen käyttöä pyritään suitsimaan, sitä kirkkaammaksi niiden arvolupaukset käyvät.¹⁸

Milein presidenttikausi tulee olemaan hyvin pomppuinen, mutta pidän mahdollisena, että presidenttikauden edetessä mileilismistä voi tulla – varsinkin, jos Milei onnistuu haasteista huolimatta Argentiinan suunnan kääntämisessä ja maa vaurastuu – varteenotettava poliittinen vastaliike Argentiinan eliitille. Bitcoin ei välitä politiikasta, mutta erilaiset kertomukset – narratiivit – ovat tärkeitä. Valuuttojen ostovoiman heikkeneminen ja epävarmuudelta suojautuminen ovat jatkossakin keskeisiä syitä sille, miksi eri puolilla maailmaa ihmiset jatkossakin vaihtavat fiat-polettinsa kovaan reaaliomaisuuteen. Vaihtoehtoja on monia, ja bitcoin tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän ominaisuuksia, joita ei muilla omaisuuslajeilla ole.

Mileiltä ei tosiaan näytä rohkeutta puuttuvan. Huomenna koittaa toivon mukaan parempi aika Argentiinalle.

VIVA LA LIBERTAD CARAJO pic.twitter.com/XqeWT5QoVk

— Javier Milei (@JMilei) November 22, 2023

Hyvää viikonloppua!

-tb

---

Tässä materiaalissa esitetyt kannanotot, näkemykset, kuviot, kaaviot, arviot ja ennusteet ovat kirjoittajan valikoimia, eikä niitä voi pitää minkäänlaisena kehotuksena toimeen tai päätökseen. Materiaalissa esitetyt tiedot ja arviot voivat muuttua nopeasti, eikä kirjoittaja tai muukaan taho sitoudu päivittämään muutoksia materiaaliin. Materiaali ei väitä välittävänsä täydellistä tai ehdottoman oikeaa kokonaiskuvaa siinä kuvatuista asioista. Kirjoitus ei ole sijoitussuositus tai -neuvontaa. Menneet tapahtumat tai asiat eivät ole tae tulevista tapahtumista tai asioista. Don’t trust, verify. Do your own research.

Voit tilata maksuttoman Coinmotion Wealth -uutiskirjeen tästä.

Tutustu kuukausimaksulliseen Coinmotion Wealth -sisältöpalveluun tästä.

1. La Libertad Avanza on vain kaksi vuotta vanha blokki. ↩︎
2. Salvador Lescano, “Kirchnerism is in Crisis, But Peronism Will Survive“, Global Americans, 22. kesäkuuta 2023; Uğur Tekiner, “Back-to-roots again? Kirchnerismo as a reclaiming of classical Peronism“, METU Studies in Development 47 (joulukuu), 2020, s. 257-280. ↩︎
3. Ilta-Sanomien 20. marraskuuta julkaisemassa toisessa jutussa oli parempi otsikko: “Argentiinalaiset valitsivat presidentiksi radikaalin talousliberaalin Javier Milein” ↩︎
4. FocusEconomics, “What does libertarian Milei’s shock primary win mean for Argentina’s economy?“, 28. syyskuuta 2023 ↩︎
5. Manuel García Gojon, “An Anarchist’s Pragmatic Plan of Government for Argentina“, Mises Wire, 16. elokuuta 2023. ↩︎
6. Argentiinassa on aiemmin kokeiltu dollarisaatiota kahteen otteeseen: vuosina 1991–2001 ja 2015–2019. Talousongelmien ratkaisemisen sijaan edesmenneet presidentit ovat keskittyneet Argentiinan peson ulkomuotoon. ↩︎
7. Nicolás Cachanosky & Adrián O. Ravier, “A Proposal of Monetary Reform for Argentina: Flexible Dollarization and Free Banking“, Independent Review 19(3), s. 397–426. ↩︎
8. Pääkirjoitus, “Argentiinan presidentin­vaalien tulos on räikeä esimerkki populismin vetovoimasta“, Ilta-Sanomat, 21. marraskuuta 2023. ↩︎
9. FocusEconomics, “Argentina GDP Q2 2023“, 19. syyskuuta 2023. ↩︎
10. Maija Salmi, “Argentiinassa inflaatio on yli sata prosenttia ja moni pakenee maasta – suomalaisen Arja Pirisen, 66, pilatesstudiolla asiakkaat lisääntyvät“, Yle, 11. huhtikuuta 2023. ↩︎
11. Huerta de Soto onnitteli Mileitä vaalivoiton jälkeen. ↩︎
12. Liberalismi Wiki, “Itävaltalainen taloustiede“. ↩︎
13. Wikipedia, “Anarkokapitalismi“. ↩︎
14. Martín Sivak, “Javier Milei, presidential candidate: ‘It’s super easy to dollarize Argentina’s economy’“, El País, 25. heinäkuuta 2023. ↩︎
15. Philipp Bagus, “Javier’s Milei’s Populist Strategy in Argentina Is Working“, Mises Wire, 14. syyskuuta 2023. ↩︎
16. Ks. esim. Murray N. Rothbard, “Right-Wing Populism: A Strategy for the Paleo Movement“, Rothbard-Rockwell Report (tammikuu 1992), s. 5–14. ↩︎
17. Maija Salmi, “Argentiinassa inflaatio on yli sata prosenttia ja moni pakenee maasta – suomalaisen Arja Pirisen, 66, pilatesstudiolla asiakkaat lisääntyvät“, Yle, 11. huhtikuuta 2023.  ↩︎
18. Ks. esim. Patrick Schüffel & Markus Hammer, “Regulations and bans – What threatens crypto, bitcoin & co.“, MoreThanDigital, 13. toukokuuta 2021. ↩︎