“Minä en ymmärrä mitään bitcoinista”
Tämä lause tulee vastaan viikottain keskustellessa bitcoinista ja siihen säästämisestä. Moni sijoittaa osakkeisiin ja rahastoihin, mutta ei laita senttiäkään bitcoiniin, koska ei mielestään ymmärrä sitä. Se on ihan hyvä peruste olla sijoittamatta, eikä ole vastuullistakaan suositella ketään sijoittamaan tai säästämään sellaiseen, mitä tämä ei ymmärrä.
Mutta kuinka paljon bitcoinia tarvitsee oikeastaan ymmärtää?
Bitcoinia voidaan tarkastella kahdesta eri näkökulmasta. Ensinnäkin, on olemassa Bitcoin-protokolla, jonka päälle rakentuu Bitcoin-lohkoketju ja -verkko. Toisekseen, on olemassa Bitcoin-kryptovaluutta tai -raha.
Yleisesti ottaen, protokolla tarkoittaa sitä tapaa, miten tietoja siirretään tietoverkoissa ja -järjestelmissä. Esimerkiksi TCP/IP on protokolla, jonka mukaan tietopaketteja siirretään internetissä. Toisin sanoen, TCP/IP määrittelee sen, kuinka internet toimii ja kuinka tieto siirtyy esimerkiksi Facebookista, Spotifystä, Netflixistä ja miljoonista muista palveluista kunkin palveluntarjoajan ja sinun tietokoneesi tai puhelimesi välillä.
Sinun ei tarvitse ymmärtää TCP/IP-protokollaa käyttääksesi näitä palveluita, eikä edes kaikkien kyseisten palveluiden kehittäjien tarvitse sitä ymmärtää, paitsi tiettyjen kehittäjien, joiden vastuulla on varmistaa, että tieto kulkee tehokkaimmalla ja varmimmalla mahdollisella tavalla.
Bitcoinia verrataankin usein TCP/IP-protokollaan siinä mielessä, että se on rahalle sama kuin TCP/IP on internetille. Kummassakaan tapauksessa sinun ei tarvitse ymmärtää miten protokolla toimii, mutta palveluiden kehittäjien täytyy.
Bitcoinin tapauksessa protokollan ja tekniikan ylipäätään ymmärtäminen antaa kyllä käyttäjille lisää mahdollisuuksia eli jokainen voi halutessaan toimia omana pankkinaan, ylläpitää omaa bitcoin-solmuaan ja vahvistaa omat ja muiden transaktiot, mutta on olemassa paljon lompakoita ja palveluita (kuten työnantajani Coinmotion), jotka mahdollistavat bitcoiniin säästämisen ja sen käyttämisen ilman, että tekniikasta tarvitsee ymmärtää oikeastaan mitään.
Siitä pääsemmekin bitcoiniin rahana, ja siitä puolesta jokaisen on hyvä ymmärtää vähintäänkin perusteet.
Bitcoinista puhutaan usein digitaalisena kultana ja se onkin hyvä tapa lähestyä asiaa.
Kulta on historiallisesti jo tuhansien vuosien ajan valikoitunut ihmisten käyttämäksi rahaksi ympäri maailmaa eri aikoina ja eri paikoissa. Tälle on useita syitä, mutta keskeisimmät niistä liittyvät siihen, että kultaan on ollut helppo luottaa: se on ollut laajalti hyväksytty maksuväline, joka jalometallina säilyy erinomaisesti (ei kulu, ei ruostu, ei hajoa, jne.), jota on vaikeaa väärentää ja jonka tarjontaa on vaikeaa lisätä.
Säästääkseen ja käyttääkseen kultaa kenenkään ei ole tarvinnut ymmärtää kuinka “kulta-protokolla” eli kullan kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet toimivat, ja siitä huolimatta sillä on kautta vuosituhansien ollut ja on edelleenkin kysyntää sekä arvonsäilyttäjänä (kulutuksen siirtäminen tulevaisuuteen) että vaihdonvälineenä (kuluttaminen).
Kulta on kuitenkin myös hyvin kömpelö raha. Sitä on esimerkiksi vaikeaa jakaa pienempiin yksiköihin sekä hankalaa siirtää suuria määriä paikasta toiseen. Näistä ja muista syistä paperiraha alkoi ensin täydentää ja lopulta poliittisten päätösten myötä korvata kullan käyttöä.
Paperiraha (tai fiat-raha, eli eurot, dollarit, markat, jne.) on monella tapaa kultaa käytännöllisempi ollessaan siirrettävämpi, jaettavampi ja kevyempi. Sen jälkeen kun paperirahan sidos kultarahaan katkaistiin poliittisesti se on kuitenkin menettänyt tärkeitä ominaisuuksia. Paperirahaa esimerkiksi on huomattavasti helpompi paitsi väärentää rikollisten toimesta, myös laskea mielin määrin lisää liikkeelle keskuspankkien toimesta.
Tähän viimeiseen pointtiin kiteytyykin Bitcoinin kannattajien (tai siihen uskovien) ydinviesti. Sen lisäksi, että Bitcoin yhdistää kullan ja paperirahan parhaat ominaisuudet eli se on erittäin hyvin säilyvä (ei kulu, ei hajoa, ei ruostu, ei repeydy, jne.) ollen samalla äärimmäisen hyvin siirrettävä ja jaettava, sitä on mahdotonta väärentää ja laskea liikkeelle enemmän kuin protokollatasolla määritelty 21 miljoonaa bitcoinia. Bitcoin toisin sanoen poistaa tarpeen luottaa kolmansiin osapuoliin (kuten keskuspankkeihin ja pankkeihin) rahan suhteen ja mahdollistaa luottamisen pelkästään rahaan (Bitcoiniin) itseensä, aivan kuten kultaan.
Bitcoinereiden käsityksen mukaan juuri se, että keskuspankit voivat laskea liikkeelle valtaisat määrät uusia dollareita, euroja, jenejä ja ties mitä, puhumattakaan siitä, että liikepankit voivat myös luoda uutta rahaa luotonannon kautta, on juurisyy lukuisiin talouttamme koetteleviin ongelmiin, kuten hintojen nousuun ja keinotekoisiin korkoihin, suureen osaan köyhyydestä ja työttömyydestä, asumisen ja energian kustannusten karkaamiseen erityisesti nuorten ulottumattomiin, massiivisiin valtioiden ja kuntien velkataakkoihin, ja niin edelleen.
Bitcoinerit myös uskovat, että nykyinen raha- ja talousjärjestelmä tulee jonain vähemmän kauniina päivänä kaatumaan omaan mahdottomuuteensa, ja että se päivä voi olla lähempänä kuin arvaammekaan. Jos bitcoinerit ovat oikeassa, keskuspankkien rahapolitiikan aiheuttama taloudellinen kurimus tulee syvenemään entisestään ja valtavat määrät ihmisiä Suomessa ja maailmalla tulevat kärsimään yhä kohoavista kustannuksista samaan aikaan kun työttömyys kasvaa ja asuntomarkkinat syöksyvät.
Mitä jokaisen tarvitsee ymmärtää bitcoinista on se, että kuten kultaa, sitä ei voi kukaan tai mikään luoda lisää nappia painamalla, toisin kuin keskuspankkien paperirahaa, vaan sitä on aina olemassa tietty kiinteä määrä. Tämä on se kaikista tärkein ja itse asiassa hyvin helposti ymmärrettävä asia.
Ja jos bitcoinerit ovat oikeassa, niin ainoa keino varautua keskuspankkien rahapolitiikan seurauksiin henkilökohtaisella tasolla on säästää sellaiseen varallisuuteen, jota ei voi luoda lisää. Kulta ja kiinteistöt ovat perinteisiä keinoja, mutta bitcoinereiden mielestä Bitcoin on uusi ja jopa ylivertainen keino siihen. Kultaa nimittäin voi löytyä massiivisestikin lisää, viimeistään kun alamme louhimaan asteroideja, ja kiinteistömarkkina puolestaan on niin manipuloitu ja vääristynyt, suurelta osin juuri keskuspankkien rahapolitiikan vuoksi, että sitä ei voi pitää perinteidensä arvoisena.
On täysin mahdollista, että bitcoinerit (ja minä heidän mukanaan) ovat väärässä tästä kaikesta tai olennaisista osista, joten mitään tästä ei kannata ottaa sijoitussuosituksena. Mutta jos sinusta tuntuu, että tässä voisi olla jotain perää, niin tutustu lähemmin bitcoiniin.
Hyvää työviikkoa!
-pm
Kommentin kirjoitti Coinmotionin operatiivinen johtaja Pasi Matilainen.
Tässä materiaalissa esitetyt kannanotot, näkemykset, kuviot, kaaviot, arviot ja ennusteet ovat kirjoittajan valikoimia, eikä niitä voi pitää minkäänlaisena kehotuksena toimeen tai päätökseen. Materiaalissa esitetyt tiedot ja arviot voivat muuttua nopeasti, eikä kirjoittaja tai muukaan taho sitoudu päivittämään muutoksia materiaaliin. Materiaali ei väitä välittävänsä täydellistä tai ehdottoman oikeaa kokonaiskuvaa siinä kuvatuista asioista. Kirjoitus ei ole sijoitussuositus tai -neuvontaa. Menneet tapahtumat tai asiat eivät ole tae tulevista tapahtumista tai asioista. Don’t trust, verify. Do your own research.
Voit tilata maksuttoman Coinmotion Wealth -uutiskirjeen tästä.
Tutustu kuukausimaksulliseen Coinmotion Wealth -sisältöpalveluun tästä.
