Kryptovaluuttamarkkina on jatkanut sivusuuntaista liikettään bitcoinin liikkuessa 28 800 ja 30 000 dollarin välissä. Markkinoilla on nähty kohtuullista nousua muutamissa suurimmista kryptovaluutoista Solanan (SOL) noustessa viikon aikana +7,5 prosenttia ja shiba inun (SHIB) noustessa kohotessa huimat +18,9 prosenttia.
Katsauksen aiheita:
- Onko meemikolikoille luvassa uusi kultakausi?
- KPMG US:n uusi raportti – Bitcoin & ESG, aihe esillä myös Suomessa
- Kryptomarkkinat ja vuoden 2023 (paperi)tuotot
- Yhdysvaltojen inflaatiodatasta vauhtia markkinoihin?
- Johdannaispositiot
- Rahavirrat
Onko meemikolikoille luvassa uusi kultakausi?
Meemikolikoita luodaan valtavia määriä tokeneina eri älysopimusalustoille ja suurin osa niistä ei koskaan saavuta merkittävää hintatasoa. Tokenien luominen on helppoa ja moni yrittää lyödä rahoiksi luomalla hauskan nimisen kolikon, josta suuren osan haalii itselleen ennen laajempaa jakelua. Toisin sanoen tämän kategorian kryptosijoittaminen on erittäin riskialtista puuhaa.
Merkittävimmät meemikolikot dogecoin (DOGE) ja shiba unu erottuvat muista siinä, että ne molemmat ovat onnistuneet vakiinnuttamaan korkean markkina-arvon ja löytyvät arvokkaimpien kryptovaluuttojen top-20 listalta. DOGE sai vuonna 2021 hurjaa nostetta Elon Muskin hypetettyä sitä. Sen hinta on pudonnut 90 prosenttia vuoden 2021 huipuista, mutta kurssikehitys on jälleen hieman piristynyt Muskin X-palveluun (ex-Twitter) tuleviin uudistuksiin liittyvän spekuloinnin myötä ja kurssi on noussut 15 prosenttia viimeisen kuukauden aikana. Musk on antanut ymmärtää, että X laajenee myös finanssipalveluihin ja toiveikkaimmat sijoittajat odottavat DOGE:lla olevan jonkinlainen rooli palvelussa. Mikäli nämä spekulaatiot toteutuvat, niin DOGE saa hyvin todennäköisesti reilusti uutta nostetta vähintään lyhytaikaisesti.
Viimeisen viikon aikana SHIB on ollut DOGE:a huomattavasti paremmassa lennossa nousten viikossa 18,9 prosenttia. Shiban kehittäjien ennakoidaan julkistavan uuden Layer-2-ratkaisun elokuun 15. ja 16. päivä järjestettävässä Blockchain Futurist -konferenssissa. Spekulaatioiden siivittämänä shiba inua omistavien lompakoiden määrä on noussut uuteen ennätykseen saavuttaen 3,53 miljoonaa erillistä lompakkoa.
Tämän vuoden puhutuin meemikolikko on sarjakuvapiirtäjä Matt Fronien luoman Pepe-hahmon mukaan brändätty Pepecoin (PEPE). Huhtikuussa julkaistun PEPE:n markkina-arvo ylitti 6. toukokuuta 1,6 miljardia dollaria, minkä jälkeen se korjasi nopeasti alaspäin ja on siitä lähtien pysynyt verrattain vakaana liikkuen 500 miljoonan dollarin molemmin puolin. Vertailun vuoksi DOGE:n (10,5 mrd. USD) ja SHIB:n (5,7 mrd. USD) markkina-arvot ovat huomattavasti suuremmat ja kävivät vuonna 2021 yli 50 miljardissa dollarissa. Pepe-hahmo on erittäin suosittu osa Internet-kulttuuria ja joitakin on myös ärsyttänyt se, kuinka tehokkaasti Pepecoin-yhteisö on ominut sen itselleen. Pepe-kolikko on kuitenkin muiden meemikolikoiden tavoin hyvin spekulatiivinen, joten erilaisia vaaranpaikkoja on paljon ja meemikolikoita ei voi tarkastella osana rationaalista salkunrakentamista kuin ehkä korkeintaan hyvin spekulatiivisena päivä- tai swing-treidaajan kohteena.
Kaikkia kolmea suurinta yhdistää sekä todella nopeat nousut että yhtä vauhdikkaat laskut. Usein hype on suurimmillaan vain hetkeä ennen romahdusta ja spekulatiivisesta positiosta irtaantuminen voi olla silloin psykologisesti haastavaa. Yksi tapa ehkäistä voittojen sulamista on asettaa jo hankintahetkellä tavoitetaso, jossa myy positionsa tai osan siitä. Meemikolikoiden hankkiminen on jopa kryptosijoittamisen maailmaa tarkastellen äärimmäisen riskialtista puuhaa. Riskit hyvin ymmärtävälle, volatiliteetista nauttivalle ja tiukalla riskienhallinnalla meemikolikoiden tuotot voivat olla suuret, mutta spekulantin viitekehyksen “murtuessa” tappiotkin voivat olla korkeita.
KPMG US:n uusi raportti – Bitcoin & ESG, aihe esillä myös Suomessa
Maailman johtaviin tilintarkastusyrityksiin kuuluvan kansainvälisen konsulttitalon maayhtiö, KPMG US, on äskettäin julkaissut kiinnostavan raportin, joka löytyy maksutta verkosta nimellä “Bitcoin’s role in the ESG imperative”. Raportti tarkastelee laajasti Bitcoinin ympäristövaikutuksia, sosiaalisia vaikutuksia ja hallinnollisia näkökulmia. Lisäksi se pureutuu vallitseviin yleisiin väärinkäsityksiin ja esittää joitakin mahdollisia lähestymistapoja, joilla Bitcoinia voitaisiin hyödyntää ESG:n näkökulmasta.
Aluksi artikkeli syventyy ympäristövaikutuksiin – bitcoinlouhinta käyttää sähköä, ja sähköntuontanto puolestaan aiheuttaa päästöjä. Artikkelissa korostetaan, että bitcoinlouhinta itsessään ei ole merkittävä päästöjen lähde, kuten eivät myöskään sähköautot. Tärkeämpää päästöjen osalta onkin, mistä ja mitä kautta energia tuotetaan. On kiistatonta, että bitcoinlouhinta kuluttaa paljon sähköä (suhteellisesti), mutta kokonaisuutta tarkastellen todella vähän. Ensisijaisesti tulisikin kysyä, mistä energialähteistä bitcoin saa sähkönsä?
Artikkelissa käydään päästöjä läpi eri toimialoittain (kuvio 1): globaali ja sensuurivapaa arvonsiirtoverkko tuottaa nykyisin vain murto-osan päästöistä, mitä esimerkiksi turismi-, muoti-, tai vaikkapa globaali ilmastointi tuottaa. Bitcoinlouhinta tuottaa nykyisellään myös vähemmän päästöjä, mitä esimerkiksi kullan louhinta tai vaikkapa tupakkatuotanto.
Kuitenkaan toimialojen hiilijalanjälkien vertailu ja asioiden sekä ilmiöiden paremmuusjärjestely ei välttämättä ole mielekästä, sillä jokainen yksilö kokee subjektiivisen hyödyn eri tavoin – mihin mielestäni saa kuluttaa sähköä / mikä on mielestäni tärkeää? Toki yleinen viitekehys ilmiön laajuudesta on hyvä tiedostaa, jotta mahdollisia ongelmia ei paisutettaisiin liikaa. Toisaalta, whataboutismin ja vertailujen sijaan tulisi keskittyä siihen, mihin suuntaan bitcoinlouhinnan päästötasot ovat tosiasiallisesti menossa.
Artikkelissa todetaan, että louhinta on todella kilpailtu toimiala. Tässä vaiheessa astuu esiin mm. toimialan ja louhinnan dynaamisuus ja siirrettävyys; se liikkuu edullisimmin hinnoitellun sähkön piiriin ja hyödyntää tällaista sähköä todella jouhevasti – sillä onhan tuontantokustannuksien hallitseminen ja pienentäminen elinehto kilpaillulla markkinalla. Artikkelissa todetaankin, että usein edullisin sähkönlähde liittyy vajaasti hyödynnettyihin vesivoima-, tuulivoima- tai aurinkovoimalähteisiin.
Artikkelissa huomautetaan myös, että uusiutuvan energian laitoksilla on myös kannustimia tuottaa sähköä maksimikapasiteetillaan ilman, että ne joutuvat painimaan ylijäämäisen sähkötarjonnan aiheuttamien haasteiden kanssa. Myös ERCOTin (Texasin osavaltion sähköjärjestelmää operoiva elin) toimitusjohtaja on todennut:
Bitcoin mahdollistaa näiden [uusiutuvien energiantuottajien] ansaita rahaa tänä aikana sen sijaan, että niiden palvelu olisi suljettava tai jopa asiakkaille maksettaisiin heidän sähköstään… Bitcoinlouhinta auttaa ylläpitämään uusiutuvien energioiden markkinoita ja edistää niitä.
KPMG:n artikkelissa myös huomautetaan, että Texas tuottaa huomattavasti enemmän uusiutuvaa energiaa kuin mikään muu osavaltio Yhdysvalloissa ja tämän seurauksena ei ole yllätys, että bitcoinlouhijat suosivat Texasia ja Texasin edullista vihreätä energiaa – samalla tukien vihreää siirtymää, vihreän energian tuotantoa ja yleisesti koko sähköverkkoa kysyntäjouston muodossa.
Artikkelin ympäristö-osiossa käydään lopuksi myös läpi muutamia – jo yleisesti tunnistettuja – tapoja kuinka bitcoinlouhintaa voidaan hyödyntää ja hyödynnetäänkin ympäristöasioiden edistämisessä:
- Kysyntäjousto: louhijat voivat toimia sähköverkkojen joustavana kuormana osallistumalla kysyntäjousto-ohjelmiin. Kysyntäjousto-ohjelmien tarkoituksena on tasapainottaa ja vakauttaa sähköverkkoja alhaisen kysynnän ympäristössä. Tähän louhinta on dynaamisuuden ja nopeuden puolesta loistava vaihtoehto. Esimerkkinä artikkelissa esitetään Texasiin kohdistunut talvimyrsky Uri (helmikuussa 2021), jolloin lämpötilat laskivat jopa -14 asteeseen. Kysyntäjouston ansiosta Texasin louhijat onnistuivat palauttamaan 1 500 megawatin edestä sähköä takaisin verkkoon ja täten olivat osallisena sähköverkon uudelleenvakauttamisessa.
- Hukkalämpö ja lämmön kierrätys: louhintalaitteisto tuottaa huomattavaa lämpöä operaatioiden ollessa käynnissä. Artikkelissa todetaan, että osa bitcoinlouhijoista on alkanut kierrättää lämpöä muihin tarkoituksiin, kuten kiinteistöjen tai vaikkapa kasvihuoneiden lämmittämiseen. Huom! Suomessa vastaavanlaisia ratkaisuja toimittaa esimerkiksi Nordblock ja MinersLoop
- Metaanin vähentäminen: raportissa todetaan, että metaani on yksi suurimmista ilmastonmuutoksen aiheuttajista. Metaania vapautuu mm. erilaisista teollisista prosesseista, kuten öljyn- ja kaasuntuotannosta ja esimerkiksi kaatopaikoilta. Metaania syntyy pääasiallisesti kaasunpolttamisprossesissa, jossa sitä vapautuu ilmakehään hukkaenergiana. Esimerkkinä raportissa todetaan Crusoe Energy, joka hyödyntää hylättyä maakaasua muuntaessaan kaasunpolton avulla syntyvää metaania sähköksi bitcoinlouhintaa varten – tämä vähentää itsessään päästöjä ja monetisoi muuten hukkaan menevän energian.
Artikkelin toinen osio keskittyy bitcoinin sosiaalisiin vaikutuksiin. Usein valtavirrassa esitetään harhaanjohtavia näkemyksiä siitä, että bitcoinia hyödynnetään laittomiin tarkoituksiin, sillä sen käyttö on vapaata – riippumatta poliittisesta kannasta, varallisuudesta tai etnisestä taustasta. Raportissa todetaan, että lohkoketjuanalytiikkaa tuottava Chainalysisksen mukaan kryptovaluuttojen laiton ja ns. vilpillinen käyttö muodosti vuonna 2022 vain 0,24 % kokonaisvolyymistä. Vertailun vuoksi raportissa todetaan, että YK:n huumausaineiden ja rikollisuuden vastaisen toimiston arvion mukaan jopa 2–5 % BKT:sta käytetään pelkästään rahanpesuun! Toisaalta tämähän on järkeenkäypää, sillä bitcoin ei välttämättä muutenkaan ole rikollisille se kaikkein paras vaihtoehto, sillä lohkoketju on läpinäkyvä ja kaikista transaktioista jää jälki ikuisiksi ajoiksi.
Sosiaalisesta näkökulmasta KPMG kuitenkin esittää seuraavia potentiaalisia lähestymiskulmia:
- Maksut ja rahansiirrot: artikkelin mukaan bitcoinin yksi eduista on sen kyky korvata mm. rahansiirtäjät kansainvälisissä maksuissa (vrt. Western Union, MoneyGram). Artikkelissa painotetaan, että vaikka länsimaissa maksukanavia pidetään itsestäänselvyytenä, monet kehitysmaat ja kehittyvät maat eivät ole saman etuoikeuden piirissä. Raportissa myös sanotaan, että usein ulkomailta tulevat rahalähetykset esim. perheenjäseniltä ja muilta sukulaisilta muodostaa ison osan kehittyvien maiden BKT:sta. Nykyisin kuitenkin kansainvälisten rahansiirtojen sosiaaliset ja taloudelliset kulut ovat todella suuret, joten bitcoin mahdollistaa turvallisen ja kustannustehokkaan vaihtoehdon.
- Ukrainan tukeminen ja rahankeruu: Bitcoinilla oli ja on merkittävä rooli ukrainalaisille Venäjän hyökättyä vuoden 2022 alussa. Sodan alussa Ukrainan hallinto perusti Twitter-tilit, joiden kautta kanavoitiin kryptovaralahjoituksia Ukrainalle – lopulta jopa 70 miljoonan dollarin edestä saatiin varoja kerättyä. Kryptovaralahjoitukset myös varmistivat, että varat olivat heti käytettävissä ja normaaleja kanavia pitkin varat olisivat olleet perillä vasta päivien tai viikkojen jälkeen. Raportissa on myös viittaus Ukrainan varadigitalisaatioministeriltä Alex Bornyakovilta: “Pystyimme hankkimaan elintärkeitä tuotteita hetkessä kryptovaluuttojen avulla, ja mikä on hämmästyttävää, on se, että noin 60 % toimittajista pystyi hyväksymään kryptovaluutat”. Vaikka raportti keskittyy tässä osiossa pelkästään Ukrainan kriisin tarkasteluun, nähdäksemme samaa keinoa voidaan käyttää ja käytetäänkin muissa poliittisesti ja geopoliittisesti epästabiileissa valtioissa.
- Sähkön saatavuus Afrikan maaseudulla: raportin mukaan noin 770 miljoonalla ihmisellä ympäri maailmaa ei ole pääsyä sähkön piiriin ja suurin osa näistä koostuu Afrikassa asuvista ihmisistä. Raportin mukaan bitcoinlouhinta mahdollistaa mikrosähköverkkoihin turvautumisen, sillä louhinta ja sen taloudelliset kannustimet mahdollistavat mm. vihreiden energianlähteiden hyödyntämisen myös pienissä investoinneissa. Tästä esimerkkinä raportti nostaa esille Gridless-yhtiön, joka toimittaa ja rakentaa bitcoinlouhinnalla tuettuja mikrosähköverkkoja.
- Taloudellinen osallisuus: raportin mukaan maailmassa lähes 1,4 miljardilla ihmisellä ei ole taloudellista etuoikeutta päästä pankki- ja muiden talouspalveluiden piiriin. Esimerkkinä raportti korostaa, että mm. Afganistanissa naisilla ei ole usein oikeutta tai pääsyä pankkitileihin ja täten bitcoin on ollut elintärkeä keino säilyttää taloudelliset itsemääräämis- ja omistusoikeudet. Näiden lisäksi raportissa nähdään, että bitcoin tuo apua esimerkiksi tilanteisiin, joissa maiden korruptio, oman maan valuutan (hyper)inflaatio tai jopa romahtaminen, pääomavalvonta ja muut länsimaalaiselle ei niin läheiset ongelmat nostavat päätään.
Raportin viimeisessä osiossa käydään läpi ESG:n G-osuutta, eli hallinnollista näkökulmaa. Raportti korostaa bitcoinin hajautuneisuutta ja hajautettua rakennetta sekä sen mahdollistamia hyötyjä. Bitcoinin hajautettu luonne mahdollistaa välikädettömän taloudellisen osallisuuden. Osiossa myös painotetaan protokollan sääntöjen muuttumattomuutta ja sitä, että nämä säännöt ovat sisäänrakennettuna itse protokollaan – jos joku haluaa muuttaa koodia tai sääntöjä yleisen konsensuksen vastaiseksi, hän joutuu laskemaan liikkeelle täysin uuden version Bitcoinista. Näiden seurauksena raportti toteaa että Bitcoinin vankka ja turvallinen hallinto kuvastaa sen tosiasiallista luonnetta, sillä kukaan ei voi tehdä muutoksia protokollan sääntöihin ilman irtaantumista niin sanotusta pääverkosta. Näiden lisäksi raportti painottaa transaktioiden muuttumattomuutta; kun transaktio on kirjattu lohkoon sitä ei voida muuttaa.
Kaiken kaikkiaan raportti on julkinen tunnustus muutamista bitcoinin loistavista ominaisuuksista. Vaikkakin aihealue on julkisuudessa jokseenkin kiistanalainen (johtuen osittain myös historiallisesti ikävistä assosiaatioista, mm. Silk Road, hakkeroinnit ym.), on nähdäksemme syytä ja järkevää pohtia julkisuudessa välillä kolikon toistakin puolta.
Suomessa aihe on ollut ainakin vielä suhteellisen niukalla julkisuudella, mutta viime aikoina aihealue on saanut näkyvyyttä mm. Kauppalehdessä ja Maaseudun Tulevaisuudessa. Coinmotionin instituutioasiakkaista ja tutkimuksesta vastaava Thomas Brand sekä suomalaisen bitcoinlouhintaratkaisuja tuottavan Nordblockin hallituksen puheenjohtaja Jaakko Kaijala ovat kirjoittaneet ajankohtaisesta aiheesta muun muassa seuraavat mielipidekirjoitukset:
- Kauppalehti: Itämerellä päättömästi seilaaville lng-aluksille on vaihtoehto – louhitaan Bitcoineja (€)
- Kauppalehti: Sähkön jouston ja säädön tarve kasvavat tulevaisuudessa – Bitcoin voi tulla siinä avuksi (€)
- Maaseudun tulevaisuus Sähköverkossa on huutava pula kysyntäjoustosta (€)
- Suomenmaa: Pörssisähkön negatiivisen hinnan pitäisi soittaa hälytyskelloja (€)
Kryptomarkkinat ja vuoden 2023 (paperi)tuotot
Kryptomarkkinoiden lievä korjausliike sai hieman takapakkia bitcoinin ja muiden kryptovarojen hetkellisestä noususta. Näyttää kuitenkin siltä, että vahvojen vastustasojen rikkoutuminen vaatii edelleen hieman enemmän puhtia.
Alkuvuoden todella vahvan performanssin vuoksi on syytä vertailla vaihteeksi kuinka erilaiset sijoitussalkut ovat käyttäytyneet kuluneen vuoden aikana. Perinteisesti konservatiiviseksi sijoitussalkuksi on mielletty ns. 60/40 -allokaatio, jossa 60 % salkusta koostuu osakkeista ja 40 % joukkovelkakirjoista. Kuinka perinteinen ja konservatiivinen allokaatio on pärjännyt kuluneen vuoden aikana? Kuinka tällainen allokaatio on pärjännyt, jos yhtälöön olisi lisännyt 5 % bitcoinia? Alla olevassa simulaatiossa on esitetty tuotto vuoden alusta kahdelle eri allokaatiolle:
- 60 % VTI (USA-osakkeet) +40 % BND (dollarimääräiset joukkovelkakirjat)
- 60 % VTI + 35 % BND + 5 % BTC
Simulaatiossa hyödynnetään kuukausittaista rebalansointia (allokaatio muutetaan vastaamaan tavoiteallokaatiota kuukausittain). Huomaamme kuviosta 3, että alkuvuoden vahva performanssi kryptovaroissa auttoi bitcoin-allokaation omaavan salkun saamaan etumatkaa suhteessa “konservatiiviseen” allokaatioon. Huomaamme myös, että salkkujen tuotto-riskitunnusluvut suosivat bitcoin-allokaatiota; riskikorjattu tuotto (Sharpen luku) bitcoin-allokaatiolla on ollut n. 1.93 ja ilman bitcoinia taas 1.75. Toisaalta, bitcoin-allokaation omaavan salkun kokonaisriski (tuottojen keskihajonta) on suurempi kuin verrokilla, mutta sekään ei huomattavasti eroa (11,28 % vs. 9,31 %).
Voimmekin edelleen siis todeta, että nollaa suurempi altistus bitcoiniin (rebalansoinnilla) kasvattaa perinteisen – ja toki hieman yksinkertaisen – salkun tuotto-riskisuhdetta keskipitkällä–pitkällä aikavälillä. Tulee kuitenkin huomata, että rebalansointi on tässä tapauksessa kuitenkin avainasemassa; ilman rebalansointia allokaatio hyvin suurella todennäköisyydellä vinoutuu kohti BTC:tä ja täten käytännössä kokonaisriski (tuottojen keskihajonta) kasvaa. Keskihajontojen kannalta tasapainotus onkin siis tärkeää – mikäli siis vieroksuu bitcoinin ominaista volatiliteettia.
Yhdysvaltojen inflaatiodatasta vauhtia markkinoihin?
Riskimarkkinoilla ei kuluneen viikon aikana ole tapahtunut juurikaan ja markkinat tuntuvat odottavan Yhdysvalloissa torstaina ja perjantaina julkaistavia uusimpia inflaatiolukuja kuluttajahintaindeksien (Consumer Price Index, CPI) ja tuottajahintaindeksien (Producer Price Index, PPI) muodossa. Ennakko-odotukset inflaatiolukujen suhteen ovat kuukausitasolla hieman nousseet, joten mikäli heinäkuun luvut ovat kesäkuun tasolla tai niiden alapuolella, nähdään riskimarkkinoilla todennäköisesti nopea uudelleenhinnoittelu korkeammalle. Vastaavasti odotuksia korkeammat inflaatioluvut todennäköisesti pidentävät riskimarkkinoiden käynnissä olevaa korjausliikettä ja avaa oven Fedin uudelle koronnostolle. Truflation, jonka metodologia inflaation arvioimiseen on perinteisiä menetelmiä modernimpi, arvioi inflaation olevan tällä hetkellä 2,37 % (kuvio 4).
Sentimentti markkinoilla on kesän aikana kohentunut kohtalaisesti ja tämä näkyy muun muassa uutismediassa “pehmeän laskeutumisen” -narratiivin nauttiessa huomattavasti aikaisempaa suurempaa suosiota (kuvio 5). Sentimentin kohentuminen näkyy myös positioitumisessa markkinoilla: CTA-rahastojen osakealtistus lähentelee tällä hetkellä jo äärimmäisiä tasoja (kuviot 6 & 7). Goldman Sachsin estimaattien mukaan negatiivisessa markkinassa CTA-rahastot aiheuttaisivat huomattavan myyntipaineen osakemarkkinoille, kun taas positiivisen markkinan vaikutukset osakepositioihin olisivat melko mitäänsanomattomia (kuvio 8). Elo- ja syyskuu ovat osakemarkkinoilla kausiluonteisuuden puolesta perinteisesti vaikeita kuukausia (kuvio 9).
Edellä mainitut asiat, yhdistettynä osakemarkkinoiden ja käänteisen Yhdysvaltojen 10-vuotisen valtionvelkakirjan tuoton välisen korrelaation hetkelliseen katkeamiseen (kuvio 10), pakottavat meidät puolustuskannalle odottamaan markkinoiden lyhyen aikavälin suuntaa. Viime viikon uutiskirjeessä esitetty näkemys riskimarkkinoiden hintakehityksestä ei ole kuluneen viikon aikana kuitenkaan muuttunut ja esitetyt hintatasot ovat edelleen tarkastelumme kohteena. Erityisen kiinnostuneita olemme näkemään, miten meneillään oleva viikko sulkeutuu uusimman inflaatiodatan seurauksena.
Johdannaispositiot
Avoimet johdannaispositiot (kaikki kryptot) ovat tällä hetkellä dollarimääräisesti n. 28,2 miljardia dollaria.
Futuurimarkkinoilla avatuista pitkistä positioista joutuu maksamaan rahoituskustannuksia lyhyeksi myyville rahoitusarvon ollessa positiivinen, tilanne on päinvastainen arvon ollessa negatiivinen. Tilanne on jatkunut pitkään lyhyitä positioita suosivana.
Johdannaispositioiden likvidointimäärät (dollareissa) ovat pysyneet pieninä, mikä on ymmärrettävää kun huomioi bitcoinin matalan volatiliteetin. Mikäli bitcoinin volatiliteetti lisääntyy, kasvaa myös likvidointien määrä.
Rahavirrat
Digitaalisissa omaisuuserissä nähtiin vuoden toiseksi suurin ulosvirtaus kun rahaa kotiutettiin viikon aikana yhteensä 107 miljoonan dollarin edestä. Ulosvirtaus oli voimakkainta jälleen Bitcoin-tuotteissa, joista rahaa virtasi yhteensä ulos -111 miljoonaa dollaria. Huomionarvoista, että ensimmäistä kertaa 14 viikkoon raha ei virrannut ulos lyhyistä Bitcoin-tuotteista. Sentimentti alternatiivisissa kryptovaroissa vaikuttaa sen sijaan parantuneen ja esimerkiksi Solanassa nähtiin viikon aikana 9,5 miljoonan dollarin sisäänvirtaus – suurin sisäänvirtaus sitten maaliskuun 2022. Maakohtaisesti rahan ulosvirtaus kohdistui pääosin Saksaan (-71 miljoonaa dollaria) ja Kanadaan (-29 miljoonaa dollaria). Kaupankäyntivolyymit olivat viikon aikana reilu kolmanneksen vuoden keskiarvoja pienemmät.
Huom! Materiaalissa esitetyt kannanotot, näkemykset, kuviot, kaaviot, arviot ja ennusteet ovat kirjoittajan valikoimia, eikä niitä voi pitää minkäänlaisena kehotuksena toimeen tai päätökseen. Materiaalin sisältö ei välttämättä vastaa kirjoittajan kulloisiakin näkemyksiä materiaalissa käsitellyistä asioista. Kirjoitus ei pidä sisällään sijoitussuosituksia tai -neuvontaa. Don’t trust, verify. Do your own research.
